:: DNF
- Rentous/taloudellisuus
- Tekniikka
- Apnean sietäminen
- Oman oikean tekniikan/taktiikan löytäminen
1. Rentous
Rentouden merkitystä pituussukelluksessa ei kannata väheksyä. Itse pyrin sukelluksen aikana mahdollisimman rentoon ja mukavaan fiilikseen ja yritän liukujen aikana rentouttaa yhä enemmän kroppaani (varsinkin jalkojani) ja saada lihakset jopa ”lepäämään”.
Itse olen mitoittanut sukellukseni niin, että pyrin sukeltamaan kolmella vetoparilla(yksi käsiveto+yksi jalkapotku=vetopari) jokaisen ”kaksvitosen”. Uskon, että tällä taktiikalla olen löytänyt parhaan rentouden ja sitä kautta myös taloudellisen etenemismuodon.
2.a) Oikean kaulapainon löytäminen
Oikean painoisen kaulapainon löytäminen on erittäin tärkeää. Sitä kautta liukuun löytyy ihan uusia fiiliksiä. Helppo kenttätesti tähän on se, että otat keuhkot täyteen ilmaa(siis sen verran kuin dynassa yleensäkin otat) ja ponnistat päädystä pelkkään liukuun. Jos tulet pintaan, niin painoa on liian vähän ja jos taas menet pohjaan, niin painoa on tietysti liikaa. Oikean painon löytäminen tekee sukelluksesta entistä mielekkäämmän kokemuksen ja myös taloudellisemman. Vetoparit vähenevät ja sitä kautta myös kulutat vähemmän happea.
b) Sukellusasento
Asennon tulee olla mahdollisimman hydrodynaaminen ja rento.
- Pää käsien välissä (ei kuitenkaan liian alhaalla/ylhäällä vaan välissä!)
- Katse tulisi olla kohti pohjaa (älä ”kuikuile”, vaan odota päätymerkkiä levollisesti)
- Peppu alhaalla eli asento on hyvin virtaviivainen
c) Käsiveto
Käsiveto lähtee silloin kun kädet ovat edessä ja liuku alkaa loppumaan. Älä anna vauhdin loppua ihan kokonaan (jolloin joudut lähtemään ikään kuin paikoiltaan) vaan aloita käsiveto juuri silloin, kun vauhti alkaa hiipumaan. Pidä olkavarret aluksi ihan paikoillaan(teet siis niillä jo töitä mutta pidä ne paikoillaan) ja aloita veto niin, että teet sen aluksi vain kyynervarsia liikuttaen. Pidä kyynerpäät korkealla(näin saat parhaimman vetopinta-alan) ja kun tulet olkapäiden kohdalle, niin ota myös olkavarret peliin mukaan ja paina käsiveto alas asti niin, että lopetat käsivedon vasta kun kämmenet koskettavat reisiä. Käsivedolle on erilaisia kuvioita olemassa (esim. sama kuin perhosuinnissa) mutta tärkeintä on, että löydät itsellesi sopivan ja tehokkaan käsivedon. Opetan kuitenkin enemmän vetämään käsivetoa vatsan alta kuin sivulta. Käsiveto on siis erilainen sukellettaessa kuin uidessa rintauintia!! Dnf-käsiveto muistuttaa hyvin paljon perhosuinnin käsivetoa.
d) Jalkapotku
Jalkapotku on hyvin samankaltainen kuin rintauinnissa. Tärkeää on se, että kun olet nostanut kantapäät pepun lähelle, niin muistat kääntää nilkat ulospäin jolloin saat potkuun voimaa. Huomioitavaa on myös se, että kun jalat vedetään lähelle peppua, niin lantiosta ei anneta periksi (eli reisiä ei vedetä vatsan alle eikä peppua nosteta ylöspäin). Jos näin tapahtuu, niin koko asento muuttuu ja ”kaakelit eivät enää vaihdukaan”, niin nopeasti kuin luulisi!! Jos potkuun halutaan lisää tehoja, niin sen lopun tulisi olla hyvin piiskamainen. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että oikein tehty tehokas potku on myös varsin kuluttava, joten pelkkiä potkuharjoituksiakin on hyvä tehdä, jolloin löytyy se hyvä ja taloudellinen potku.
Vanhana kilpauimarina olen usein sanonut, että rintauinti on aikuisille kaikista vaikein uintityyli oppia uimaan oikein. Sama koskee myös dnf-sukelluksia. Rintauinninpotku on haasteellinen oppia tekemään oikein mutta ei toki mahdoton. Sanon tämän siksi, että jos haluat oppia tekemään potkun oikein, niin sinun tulee myös olla valmis tekemään töitä sen eteen.
e) Rytmi
Niin kuin rintauinnissa, myös dnf-sukelluksessa on rytmi todella tärkeä. Kun olet suorittanut käsivedon ja liuku alkaa loppua. Lähde tuomaan käsiä mahdollisimman läheltä vatsaa, jolloin vedenvastus on pieni. Kun kädet ovat suunnilleen rintakehän kohdalle, niin ala tuomaan samalla jalkoja kohti peppua. Samaan aikaan kun työnnät kädet eteen, niin potkaise jalat terävästi yhteen. Tällä tavalla saat parhaan liuun aikaiseksi. Sitten vain uskallat antaa liukua ja nautinto on suuri!
Jos potku tulee hiukankin myöhässä tai jos teet sen liian aikaisin, niin väitän, että huomaat kyllä eron, kun opit tekemään sen oikeassa kohdassa.
f) Käännös
Niin kuin jo aikaisemmin taisin todeta, että itse pyrin sukeltamaan jokaisen ”kaksvitosen” kolmella vetoparilla. Tämä tarkoittaa sitä, että tulen pienellä liuulla päätymerkille (ristille siis). Ristin kohdalla vien vasemman käden rauhallisesti reiteen kiinni ja kosketan oikealla kädellä päätyyn. Tässä vaiheessa olen jo kääntänyt hiukan oikeaa kylkeäni kohti päätyä. Yritän kääntyä mahdollisimman ”pehmeästi ja pyöreästi”. Tärkeää on myös se, että kädellä ei työnnetä itseään päädystä poispäin, jolloin ponnistus voi jäädä aika huonoksi. Käsi vain koskettaa päätyä ja antaa hiukan tukea kääntymiseen. Itse olen oikeakätinen, joten käännyn vasemman kautta, oikea käsi seinässä. Ponnistusta seinästä ei mielestäni kannata tehdä mitenkään maksimaalisesti. Ponnistus on erittäin kuluttava mutta toisaalta hyvä liuku kannattaa hyödyntää. Kannattaa siis ottaa sellainen reipas ponnistus ja liuun aikana rentouttaa heti jalkoja.
3. Apnean sietäminen
Pitkien sukellusten aikana tulee eteen myös apnean sietäminen. Itselleni tulee jonkin verran pallearutistuksia. Tässä osiossa olen ehkä kaikista heikoimmillani. Olen yrittänyt kovasti harjoitella rutistusten myötäilemistä, eli en rupea niiden kanssa ”tappelemaan” vaan yritän elää niiden kanssa sukelluksen aikana. Tämä on aika haastavaa mutta uskon, että kun harjoittelee pitkiä sukelluksia, niin tämänkin vielä voi oppia.
4. Oman tekniikan/taktiikan löytäminen
Yllä olevat jutut olen kirjoittanut lähinnä suuntaa antaviksi heille, jotka vinkkejä kaipaavat. Tärkeintä on kuitenkin se, että löydät itsellesi juuri sen oikean tekniikan. Me ihmiset olemme aika erilaisia. Joku on jäykkä kuin rautakanki ja joku taas saa kädet vaikka solmuun. On siis ensiarvoisen tärkeää, että löydät itsellesi mahdollisimman taloudellisen ja mukavan sukellustyylin. Kaikilla erilaisilla asioilla voidaan toki kikkailla.
- Monellako vetoparilla sukellan?
- Otanko täyden ponnistuksen päädystä vai otanko yhden vetoparin enemmän matkalla (kumpi on kuluttavampaa?)
- Sukellanko 50m 45s vai 55s.
Uskon, että kun olet löytänyt itsellesi sopivan painotuksen, sinulle sopivan tekniikan/vauhdin, niin nautit myös sukeltamisesta enemmän kuin aikaisemmin.
MUISTATHAN: YKSIN EI SUKELLETA KOSKAAN!!!
Turvallisia sukelluksia toivottaen: Roope Knapp (Sunken Logs)
|
