Lauantai 18.11.2006 Latinoiden seurassa pesutuvalla ja keskikokoiset popparit
Mikä jumalaisen autuaallinen uudestisyntynyt olo, kun päätä EI SÄRJE. Aamutoimien ja etupihalla tapahtuneen auton pesun jälkeen lastattiin Ninin pyykit auton takakonttiin ja suunnattiin itsepalvelupesulaan Sunflower Streetille. Oma vaatevarastoni ei vielä pesulaa kaipaa, valtaosa mun vähäisistä matkakamppeista on helposti käsinpestäviä urheiluvaatteita, alusvaatteita ja sukkia. Farkut ehkä kaipaa pesulaa joku päivä, mutta vielä ei ole sen aika. Pesula, johon ajoimme on etupäässä latinojen käytössä, eikä niille tunnu heti uppoavan, että valkoihoinen nainenkin voi olla pienituloinen “illegal alien” ja pestä pyykkinsä tällaisessa paikassa muutamalla kolikolla. Pyykin pyöriessä koneessa manasimme viereisen huoltsikan rikkinäistä imuria, jota auton sisätilojen puhdistamiseen Miletten (Ninnin kämppäkaveri ja pomontapainen) koiran karvoista olisi ehdottomasti tarvittu. Onneksi bemarissa on nahkapenkit, joten ne lähtivät hyvin puhtaaksi Windexilläkin.
Pesulasta lähdimme etsimään merimaisemaa. Tarkoituksena oli upottaa jalkapohjat hetkeksi hiekkaan ja katsella laineitten liplatusta. Tämä onnistuikin nopeammin kuin osasimme odottaa, sillä matka Newport Beachille oli yllättävän lyhyt. Ajoimme auton parkkiin rantatalojen pihakadulle ja haukoimme henkeä maisemalle, joka talojen välistä kuljettuamme avautui. Ranta, puhdasta hiekkaa silmänkantamattomiin, oli muutamaa surffaria lukuunottamatta autio, mutta lämmin ja henkeäsalpaavan houkutteleva. Riisuin kengät ja käärin lahkeet; varpaat saivat ensituntumansa Tyyneen Valtamereen LA:n Newport Beachilla.
Kotona käytiin viemässä pyykit kuivumaan ja sitten lähdettiin läheiseen leffateatteriin katsomaan uutta Bondia, ( Casino Royale ) joka tuli ensi-iltaan saman päivänä. Hieno elokuva, Bondiksi vallan mainio. Siinä oli vihdoin luovuttu ylenmääräisestä pommien räjäyttelystä ja epäuskottavista pahiksista, ja palattu takaisin kunnon elokuvantekomeininkiin á la 60- ja 70-luku, jolloin tarinat ja näyttelijäsuoritukset (Daniel Craig on täydellinen uuden ajan Bond, ei mikään komistus mutta erinomainen roolissaan. Naisrooleissa saisi vaan olla näiden tyttösten tilalla kunnon uskottava Nainen) olivat tärkeämpiä kuin näyttävät efektit. Suosittelen lämpimästi kaikille hyvän actionin ystäville. Leffaa varten ostimme medium kokikset ja medium popparit. Jenkkityyliin poppariastiasta olisi saanut talveksi hyvän autotallin ja kokismukeista sitten seuraavan kevään kunniaksi sopivat vappuhatut.
Autoon palattuamme ajoimme pohjoisemmalle Huntington Beachille (aka Surf City, USA), joka oli vuodenajasta huolimatta jo paljon kansoittuneempi rantalentiskenttineen, surffareineen ja turisteineen. Piristävät pirtelöt löytyivät rantalaiturin päästä ja kuvia tuli sitten napsittua kymmenittäin: kalastaja edestä, surffari takaa, turisti istuu, rantapummi makaa... Päätettiin keskeyttää matka pohjoiseen tällä kertaa tähän ja palattiin kotikulmille OC:n sydämeen. Tänne ehtii vielä takaisin.
