Kun aloittelin jerkkien rakentelun joitain vuosia sitten, ei tietoa ollut juurikaan saatavilla, eikä ihme, sillä jerkit olivat vasta rantautuneet Suomeen ja erikoisliikkeet myivät ensimmäisiä jerkkejä todenteolla. Mistään uudesta tuotteesta ei ollut kyse, mutta vasta silloin ne löivät läpi ja jäivät kalastuskulttuuriin pysyvästi. Jerkkejä lensikin roskikseen aika iso nippu ennen kuin niiden uinnista alkoi ymmärtämään mitään. Kaikki piti käytännössä opetella kantapään kautta. Materiaali, painotus, muoto, koko, vetopiste, koukut ja niiden paikat piti opetella ja niiden vaikutus uintiin.

 

Lohivaaput ovat toinen intohimoni, vaikka Helsinkiläiselle lohijoelle pääsy onkin aina isompi projekti. Korkkarilla tulee tietysti käytyä useammin, mutta pohjoinen... Niiden tekeminen on pitkälti terapia luontoista ja seuraavaan vuoteen valmistautuminen alkaakin vuotta aikaisemmin.